Vauhdilla ansaan

Eilen pääsin juoksemaan todella lujaa. Mikäs sen hauskempaa, etenkin kun radalla oli monta putkea ja puomikin :)

Ensin otettiin hyppy, putki, kaksi hyppyä kovalla vauhdilla suoraan ja sitten välteltiin suoraan edessä aukeavaa putkea ja käännyttiin hypylle. Ensimmäisellä yrittämällä mami osasi ajoittaa käskyt ja menimme todella hienosti. Toinen yritys meni putkeen kun kokeilimme takaaleikkausta. Sitten kokeilimme taas valssilla niin kuin ensimmäisellä kerralla ja taas olin putkessa. Yritimme monta kertaa, kunnes kuuntelin mamia vihdoin ja menin nurin putken suulla kun jarrutin kovasti. Huomasimme että minua pitää tuollaisella ansalla käskyttää ja hidastaa jo pari hyppyä ennen ansaa.

Koko radalla oli tuon alkupätkän tyylikkäiden ansojen ja haltuunottojen jälkeen kepit, jotka minulta meni taas ihan hyvin, kunhan mami ohjasi minut sisään kunnolla. Sitten hyppy, jolla mamin piti olla varovainen ettei törmännyt siivekkeeseen, ja vihdoinkin puomi! Minä juoksin taas todella lujaa puomilla. Onneksi olen harjoitellut alastulon varmaksi jo pienenä.

Loppurata oli sitten eteenpäin hyppyjä, pieni käännös putkeen ja tosi lujaa viimeiselle hypylle.

Omaa vuoroa odotellessa teimme mamin kanssa keinua. Menin reippaasti tällä kertaa. Mami kyllä valitti että oli hieman hankalaa pitää namia yhdessä kädessä ja ottaa keinu vastaan toisella ja huolehtia minusta siinä samalla, mutta minun mielestäni oli vaan hyvä ettei kukaan muu ollu siinä häiritsemässä. Minä menen aina paremmin silloin kun saan tehdä rauhassa.

Meille on tulossa ylimääräiset maneesiharjoitukset. Viimeksi ne jouduttiin perumaan liian kovan pakkasen takia.