Ansat on hauskoja!

Hieman on vierähtänyt aikaa keskiviikosta ennen kuin mami päästi minut kertomaan mitä viime harjoituksissa tapahtui.

Alkuun otimme pari hyppyä ja putken. Tämä olikin oikein mukava pätkä, kun hypyillä oli välistävetoa ja putkeen piti taas mennä juuri sieltä toisesta päästä. Minä tietenkin livahdin putkeen pari kertaa, kunnes mami tuli selkeästi huitomaan minulle ja sai minut sylikäännöksellä putkeen oikeasta päästä.

Sitten harjoittelimme vähän keinua ennen kuin jatkoimme rataa. Minä menin keinulle reippaasti ilman mitään ongelmia, ja kouluttaja (joka otti keinun pään vastaan) päätti että minä olen sitten ainoa joka saa tehdä keinun radalla, muille vaihdetaan rengas siihen kohtaan. Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun radalla tulin putkesta ja piti mennä keinulle, minä kyllä laitoin etummaiset varpaat siihen, mutta tulin sitten pois. Mamin piti houkutella minua pitämällä nakkipalaa ihan nenäni edessä ja sittenkin kiipesin aika hitaasti. Mutta menin keinun kuitenkin!

Keinulta tullessa piti tehdä käännös hypylle ja toinen vauhdikas käännös pussiin, mutta minä jäinkin katselemaan muita treeneissä olijoita. He kun olivat ihan hiljaa, niin minä menin aivan hämilleni. Kyllä minä sitten hyppäsin ja menin pussiinkin. Loppu radasta meni sitten ilman kummempia sähläyksiä. Pari hyppyä, jolloin piti vähän katsella missä mami on kun hän leikkasi takaa, puomi ja sitten paljon hyppyjä suoraan eteenpäin.

Harkkojen lopuksi kävimme vielä tekemässä kepit nopeasti molemmin puolin. Olen aikaisemmin varastanut joskus viimeisen keppivälin, mutta nyt otamme sen varman päälle.

Mami joutui juoksemaan :)

Eilen meni lujaa. Hyvällä tavalla. Aikaisemmin päivällä pääsin leikkimään naapurin Lucin kanssa tuoreeseen lumeen ja illalla oli sitten agitreenit. Upea päivä!

Hallille tullessamme huomasimme että Vienon "pikkusisko" Venni oli tullut kokeilemaan ryhmässä harjoittelua. Sen hauskempaa mitä enemmän meitä on :)

Aloitimme treenit yksinkertaisesti. Suora putki, suoraan kaksi hyppyä, käännöshyppy oikeaan ja puomi. Jo tässä mami sai juosta aika kovaa.

Sitten otettiin vähän vaativampaa. Kaksi hyppyä eteenpäin, käännös kepeille, ei A:lle joka oli kivasti siellä keppien takana odottamassa. Sitten hyppy ja ansaputki. Menin ensin pari kertaa putken väärästä päästä, kunnes mami sai ohjeet kierrättää minut hypyn toiselta puolelta putkeen. Putkelta hypylle, sitten A ja samat kaksi hyppyä kuin alussa. Tämä pätkä meni oikein hyvin.

Pienen lepäilyn jälkeen pääsimme taas radalle, joka oli muuten sama, mutta nyt viimeisen hypyn jälkeen mentiin putkeen ja hypättiin vielä kolme hyppyä. Nyt minulla meni todella hyvin, kun mami tiesi miten minua pitää ohjata ansaputken luona. Viimeisen hypyn jälkeen tein vielä bonus-puomin kaikkien iloksi.

Harkkojen lopuksi teimme vielä keppejä hypyn kautta. Nyt ideana oli tehdä kepit molemmilta puolilta, joten piti olla varovainen ettei koirat karkaa A:lle. Minä en karannut, ja tein kepit väärältä puolelta ihan hienosti.

Treeneissä kepittelyä

Vihdoin taas harkoissa! Ja tällä kertaa saimme valita harjoittelemmeko keppikulmia vai jaakotusta. Mami valitsi keppikulmat. Omaa vuoroa odotellessa hieman liikuttiin että pysyy lihakset lämpiminä ja tottakai minä haukuin kaikille kuulumiset.

Meidän rata meni näin: Ensin kaksi hyppyä, joiden jälkeen "tyylikäs" haltuunotto kepeille. Minä livahdin ensimmäisen keppivälin jälkeen putkeen joka oli samansuuntaisesti keppien kanssa (tein tämän parikin kertaa). Keppien jälkeen kovaa vauhtia hypylle ja sitten taas kepit (arvatkaa kuka livahti taas putkeen ;) Sitten sylikäännöksellä hyppy, josta valssin kautta kepeille. Tässä kohtaa mamilla oli vähän ongelmia löytää oikea kohta jossa seisoa kun tulen kepeille, joten menin sitten putkeen että mami saisi vähän lisää miettimisaikaa. Keppien jälkeen sain mennä sitten putkeen oikein luvan kanssa. Putki oli suora, joten mami pääsi ovelasti livahtamaan viimeiselle hypylle joka oli suorassa kulmassa putken ulostuloon kohti.

Treenien päätteeksi mekin pääsimme tekemään vielä pienen jaakotus-harjoituksen. Se meni ihan mukavasti ja tein viimeisen hypyn jälkeen vielä ylimääräisen putken joka sattui olemaan sopivasti siinä nenän edessä. Mamin mielestä näytin erittäin onnelliselta juostessani putkesta hänen luokseen. Ja niinhän minä olinkin!