torstai 23. lokakuuta 2008

Möllikisoissa 22.10.2008!

Nyt kun meillä on harjoittelutauko, pystyimme käymään möllikisoissa. Paikka oli sama kuin viime möllikisoissa, joten nyt ei enää tarvinut tutkia joka paikkaa niin intensiivisesti kuin viimeksi.

Molemmat kasvattajani kävivät moikkaamassa minua ennen kisaa ja Tuukka-kasvattaja oli tuomarina radalla. Näin myös velipuoleni, mutta valitettavasti en saanut leikkiä Vinskin kanssa, kun piti keskittyä tulevaan suoritukseen.

Mami jätti minut rataantutustumisen ajaksi vieraan miehen pidettäväksi, kun ei tuttuja ihmisiä ollut lähistöllä. Onneksi me tultiin ihan hyvin toimeen, vaikka olenkin vähän ujo. Kun mami tuli takaisin, pidin häntä tiukasti silmällä ettei hän vaan karkaisi taas jonnekin.

Rata oli taas nopea. Ensin kaksi hyppyä, puomi, sitten kaksi putkea (tässä vaiheessa mami jäi sitten jälkeen kun toinen putki oli suorana, niin ehdin edelle). Hyppy, käännös hyppy, ja taas käännyttiin hypylle. Minä pudotin riman siinä toisella hypyllä kun käännös oli niin tiukka ja minulla oli hyvä vauhti päällä.

Hyppyjen jälkeen A, hyppy, kaksi putkea ja hyppy (tämän hypyn ohitin), sitten vielä hyppy ja viimeinen hyppy, jonne irtosin hienosti. Kisan jälkeen Tuukka kehuikin että irtoan hyvin ja minulla on hienot kontaktit. Ja että olen nopea.

Aikaa radan suorittamiseen oli 60 sekuntia ja minulta meni siihen 32.82 sekuntia. Virheistä tuli 10. Sijoitukseni oli viides! Paransin siis viime kisoista.

Ensi viikolla pidetään sitten kunnolla taukoa ennen kuin siirrymme sisätiloihin harjoittelemaan. Tässä vielä kuva Speedracesta.

Helka

Copyright KKS

torstai 16. lokakuuta 2008

Poweria piisaa

Meillä oli eilen viimeiset treenit kentällä. Nyt on sitten parin viikon tauko ja sitten siirrymme sisätiloihin harjoittelemaan. Viimeisen ulkokerran kunniaksi meillä oli leikkimielisesti kisat.

Karkasin radalle vähän etuajassa. Mami jätti minut hypyn taakse niin kuin aina, mutta minä hyppäsin heti kun mami päästi minusta irti. Saimme aloittaa uudestaan, kun ei kouluttaja ollut ehtinyt käynnistää kelloa.

Rata oli ihan solmuinen ja ensimmäisten kolmen hypyn jälkeen oli taas ongelmia. Putken suu oli suoraan hypyn takana ja tietenkin juoksin sinne, vaikka olisi pitänyt kiertää takaisin ja mennä toiseen putkeen. Minulla oli todella paljon energiaa ja niinpä kävin juoksemassa pienen lenkin ja tekemässä toisenkin putken. Sen jälkeen pidin huolta että mami saa juosta oikein kovaa.

Yhdessä tiukassa käännöksessä mami ohjasi minua todella kaukaa ja kaikkien hämmästykseksi minä menin niin kuin piti. Melkein heti sen jälkeen otin kiellon kun en hypännyt muuria ja sitten kymmenen pistettä kun hyppäsin sen toiseen suuntaan. Loput radasta meni ihan mukavasti. Mami sai pysytellä tarkkana etten minä ehtinyt pujahtaa omille teilleni (kuten vaikkapa putkeen).

Aikaa radan suorittamiseen oli 50 sekuntia ja meillä meni 0.28 sekuntia sen yli. Virhepisteitä tuli 35, eli tulos oli 35.28. Tulimme medien neljänneksi! (tosin ei meitä paljon sen enempää tainnut ollakaan kentällä)

Harjoittelimme myös kontaktiesteitä. Ensin pari hyppyä, sitten A, hyppy, putki (menin väärästä päästä kun mami mokoma ei pysy perässä, mutta kouluttaja sanoi ettei se haittaa), puomi, kaksi hyppyä ja keinu.

Keinun kanssa ei ollut mitään ongelmia. Menin siihen reippaasti ja vauhdilla, mami otti itse keinun vastaan ja minä otin namin vastaan.

Teimme myös keppejä. Kun mami on oikealla puolellani, hän voi näyttää minulle vain pienellä sormen liikkeellä miten pitää mennä. Osaan jo itse pujotella jonkun verran! Kun mami on vasemmalla puolellani, minä vähän pompin ja rähisen ja mami joutuu näyttämään minulle isommalla kädenliikkeellä pujottelun. Huomasin ettei se rähinä ehkä olekaan niin hauskaa kun kopsautin vahingossa pääni keppiin. Sen jälkeen otin vähän rauhallisemmin. Enhän minä sentään halua kuhmuja söpöön päähäni!

Ensi viikkoon!

Helka

maanantai 13. lokakuuta 2008

Ylimääräiset treenit!

Lauantaina olin vähän ihmeissäni kun mami vei minut kentälle. Eihän nyt ollut keskiviikko! Mutta mami oli saanut peruutuspaikan Ulkopuolisen Kouluttajan Kurssille. Kuulostaa hienolta ja hienoa se oli :)

Sää ei kyllä ollut hienoimmasta päästä, koko päivän oli sataa tihuttanut (ja satoi edelleen) ja kentällä oli järven kokoisia lätäköitä. Eihän se minua haitannut, eikä mamiakaan, agility on pääasia joten viis siitä jos varpaat kastuu.

Kouluttaja-Tuijan radat olivat todella mukavia. Paljon hyppyjä, puomi ja putki jonne sai mennä monta kertaa. Me harjoittelimme käännöksiä ja eteenlähetystä ja vielä lisää käännöksiä. Saimme hyödyllisiä vinkkejä ja minä sain taas kuulla että olen nopea.

Kiitos paljon että saimme peruutuspaikan ja kiitos Tuijalle koulutuksesta!

Helka

perjantai 10. lokakuuta 2008

Kiikun kaakun...

Keskiviikkona olimme taas harjoituksissa. Meidän kentälle on saatu vihdoinkin valot, joten pimeä ei päässyt haittaamaan treenaamista niin kuin ennen.

Harjoittelimme taas kolmessa pikkuryhmässä ja pääsin taas samaan ryhmään Demon ja Vienon kanssa (käykäähän vilkaisemassa Vienon kotisivuja jotka olen lisännyt linkkeihin).

Ensimmäisessä harjoittelupisteessä oli kivoja pätkiä. Ensin hyppy, sitten solmussa olevaan putkeen, siitä A:lle ja sitten vielä hyppy. Menin tosi nopeasti ja kouluttaja kehui että minulla on nätit kontaktit. Toisessa pätkässä oli ensin hyppy, sitten kepit (tässä kohtaa minun piti vähän riehua, kun oli niin paljon energiaa ja mami oli minun vasemmalla puolellani, vasen puoli on riehumispuoli), sitten pituus, hyppy, putki ja vielä yksi hyppy. Riehumista lukuun ottamatta menin hienosti. Mami sai vähän palautetta käskyjen ajoittamisesta, siispä teimme pätkän uudestaan ja nyt mami käskytti vähän paremmin (enkä minäkään enää riehunut kepeillä niin pahasti).

Yllätin mamin kepeillä pujottelemalla niitä itsenäisesti. Harmi vaan että silloin oli tarkoitus mennä kylläkin toiseen suuntaan... Ehkä pitäisi oikeasti riehua kepeillä vähemmän. Demo osaa kepit jo aika hyvin, vaikka he eivät ole niitä niin kauheasti harjoitelleet.

Siirryimme sitten toiseen pisteeseen jossa oli ensin kaksi hyppyä ja keinu. Tämän pisteen kouluttajalla oli pikkuihminen mukana ja minä pelästyin häntä kauheasti. En enää oikein uskaltanut mennä keinulle, jos vaikka hän tulee taas yllättäen. Jatkoimme siis harjoittelua muilla esteillä.

Oli pari hyppyä joiden jälkeen piti mennä putkeen joka oli viritetty puomin alle, sitten taas hyppy, jonka jälkeen olisi pitänyt mennä puomille. Minä tykkään putkesta, ja niinpä menin putkeen. En ensin edes huomannut että puomin pää oli piilotettu putken päiden väliin. Menin sitten koko ajan putkeen ihan vaan mielenosoituksena.

Kouluttaja olikin sitten ovelampi ja käski minun mennä puomin toisesta päästä. Siinä vaiheessa minä taas ajattelin että entä jos pikkuihminen tulee taas kun teen kontaktiestettä ja kipitin ensin puomin ohi.

Viimeisessä pisteessä oli tosi kivaa. Ensin kepit, sitten hyppy, muuri, kolme hyppyä jotka tekivät puoliympyrän, putki ja vielä kerran kepit. Hyppyjen muodostamassa käännöksessä mami ei edes antanut käskysanaa, vaan minä seurasin hänen kättään ja menin oikein hienosti kaikki hypyt. Kepitkin minä pujottelin taas hienosti.

Saimme sitten vielä lopuksi harjoitella keppejä ja mami alkaa nyt vähentää kädellä näyttöä.

Kävimme ihan treenien lopuksi vielä kokeilemassa keinua. Minua pelotti mennä siihen, vaikka mami vei minut hihnassa ja minulla oli nami nenän edessä. Menin sitten viimenään ilman hihnaakin, mutta mami sai houkutella minua oikein tosissaan ja laittaa nameja koko keinun pituudelta. Sitten moikkasimme vielä sen pisteen kouluttajaa jolta sain paljon nameja.

Tästäpä tulikin nyt todella pitkä teksti! Mutta niin käy kun on paljon asiaa. Ja minulla yleensä on.

Helka

maanantai 6. lokakuuta 2008

Speedrace ja Match Show 04.10.2008!

Lauantaina oli suuri koiratapahtuma. Pääsin oikein toden teolla haukkumaan kaikkia ohimeneviä koiria. Kuulumiset tuli vaihdettua todella monen kanssa.

Ennen kuin pääsin juoksemaan satasen tosi nopeasti, "jouduin" kehään. En ole koskaan tykännyt olla pöydällä ja niinpä nytkin vähän ujostelin match show-tuomaria joka tuli koskemaan minuun. Hyvin meni silti, sillä sain punaisen nauhan! Siskoni Hilmakin sai punaisen nauhan, kyllä me siskokset osataan. Hilma ei kuitenkaan valitettavasti sijoittunut, mutta minä tulin kolmanneksi! Sain hienon ruusukkeenkin.



Speedracessa meillä oli Agi-Kotkien Sheltti Kiitäjät niminen joukkue. Siihen kuuluivat minä, Demo, Lady ja Nefe. Nefe juoksi ensin ja näytti meille muille mallia miten nopeasti juostaan. Lady meni myös todella hienosti. Demo harjoitteli ensin juoksemalla noin puoleen väliin ja häipymällä sitten radalta. Toisella yrityksellä tuli sitten aika. Minun aikani oli 9.85 sekuntia ja olisin mielelläni juossut pidemmänkin matkan.

Hienoin hetki speedracessa oli ehdottomasti kun 13-vuotias sheltti-mummo Pipsa oli radalla. Pipsa on vähän hitaan puoleinen ja niinpä hetken lyllerryksen jälkeen Pipsan holhooja otti hänet syliinsä ja niin he juoksivat koko matkan raikuvien suosionosoitusten saattelemina.


Agi-Kotkien Sheltti Kiitäjät: Demo, Lady, minä ja Nefe (plus kaikkien mamit)
Kuva: Marjut Saarainen

Nyt vaan odotellaan virallista tietoa, että monenneksiko meidän joukkue tuli. Agi-Kotkien Liitäjät tuli medi joukkueiden kolmanneksi. Onnittelut siitä!
Pipsan joukkue Agi-Kotkien Harmaa Hapsut tuli nitrojen toiseksi! Jee!

Helka

torstai 2. lokakuuta 2008

Putkesta toiseen :)

Harkoissa taas eilen!

Meidät jaettiin tällä kertaa kolmeen ryhmään, ja pääsin samaan ryhmään Ladyn ja Vienon kanssa. Vienolla oli paljon vaatetta päällä ettei hän palele. Minullakin olisi pitänyt olla jonkunlainen paita päällä, kun olen pudottanut kaiken pohjavillani, enkä ole vielä ehtinyt kasvattaa talviturkkia.

Ensimmäisessä harjoittelupisteessä oli hauska rata jossa oli välistävetoa, A ja puomi ja pari putkea. Mami oli tyytyväinen kun en livistänyt A:lle välistävedossa. Taisi olla kouluttajasetäkin tyytyväinen, kun emme paljon lisätreenausta siinä pisteessä joutuneet tekemään. Ladylla oli vähän ongelmia yhden putken kanssa, se kun oli musta putki. Joitain pelottaa vähän mennä sinne putkeen, mutta ei minua...

Sitten siirryttiin toiseen pisteeseen jossa oli kepit, ja sama kouluttajatäti joka viime kerralla laittoi meidät harjoittelemaan keppejä oikein urakalla. Nyt minä sitten näytinkin että osaan tehdä kepit hienosti, ja kyllä oli kouluttajan ilme näkemisen arvoinen :)

Viimeisessä pisteessä oli paljon juoksemista. Siis minä jouduin juoksemaan, mami pystyi olla melkein paikoillaan. Niinpä minä sitten juoksin, ensin hyppäsin renkaan, siitä putkeen (tässä vaiheessa mami alkoi huutelemaan) ja sitten toiseen putkeen (mamin huutelu jatkui) ja sitten mamin luokse. Kävi ilmi että renkaalta piti mennä kahdelle hypylle ja sitten vasta putkeen (ja nimen omaan sinne vihreään putkeen, eikä punaiseen, niin kuin minä ensin), sitten toiseen putkeen (nyt vasta se punainen) ja sitten pituus (minä menin tässäkin kohtaa putkeen).

Uudelleen viimeistä ratapätkää mentäessä minä menin sitten vähän kiltimmin, mutta pidin huolta että sain tehdä putken vielä yhden ylimääräisen kerran.

Treenit menivät siis ihan putkeen :)

Helka

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Möllikisat 30.09.

Olin Kotkan Koiraystäväin Seuran järjestämissä möllikisoissa. En ollut koskaan aiemmin ollut sillä kentällä, joten kaikki piti ensin haistella ja haukkua. Paikalla oli paljon koiria joita en ollut nähnyt aikaisemmin, mutta sitten näkyi tuttu haalari kun Vieno tuli :)

Molemmat kasvattajani kävivät moikkaamassa minua ennen kisaa (heidän seuran kisat) ja minusta oli todella mukava nähdä heitä. Sain myös tavata siskoni Hilman, kunhan olin ensin juossut radan.

Sitten itse kisaan. Rata oli taas nopea. Rengasta ei ollut, mutta minua se ei haitannut, sillä putket olivat radalla ja niin myös puomi ja A. Otin virheitä kun olisin ensin halunnut mennä katsomaan radan reunalla seisoskelevia toimitsijoita (kasvattajani taisi olla siellä jossain...) ja muutenkin oli jännää kun oli toisenlainen paikka. Mami sanoo että minä "haahuilin", mutta minä olin silti nopea.

Virheitä tuli kielloista 15, joiden seurauksena hylky eli kymppi, yhteensä siis 25 pistettä. Ihanneaika oli 60 ja minulla oli aika 41.07 (aikavirhe -18.93). Sijoitukseni oli tällä kertaa kahdeksas. Minä olen itse tyytyväinen ja mamikin oli ihan mielissään, kun kuitenkin oli ensimmäiset kisat muualla kuin omalla kentällä.

Vieno oli hienosti medimöllien kolmas, onnittelut!