Lipsahdin keinulta

Viime harkoissa oli kivoja pätkiä. Ensin oikein hauska kolmen hypyn solmu, jossa mami joutui kunnolla pyörimään että sai minut menemään oikein hypyille. Sitten kepit, jotka menivät ilman suurempia sähellyksiä. Kepeiltä putkeen (jipii!) ja sitten keinulle.

Minä menin keinulle vähän liiankin lujaa. Kyllä minä pysähdyin niin ettei siitä tullut lentokeinua, mutta minä vähän yllätyin kun keinu oli korkean jalan päällä, joten lipsahdin sitten alastulolta juuri ennen kontaktipintaa. Sitten otettiinkin keinu monta kertaa uudestaan. Minä menin todella varovasti, etten vaan putoa taas. Keinulta pääsin sitten taas hyppäämään viimeiset hypyt.

Toinen pätkä oli sitten kunnon juoksemista. Putki, jaakotushyppy, sitten hurjaa kyytiä kolmelle hypylle, jotka muodostivat melkein ympyrän. Tässä olisi voinut tehdä takaaleikkauksen, mutta mami olisi siinä vaiheessa ollut aivan sekaisin kuvioiden kanssa, joten hän vain valssasi.

Keinuun pitää nyt alkaa panostaa kunnolla, että pääsen aloittamaan virallisesti kisaamisen. Ainahan on tietysti hyppyrata...